lauantai, 26. toukokuuta 2012

Kevät meni ja kesäkin tais jo tulla.

Hengissä ollaan edelleen!
Mahtavien ulkoilukelien ja alkaneen paimennuskauden myötä laiska bloggaaja on hyytynyt kokonaan.

Monenlaista on ehtinyt tapahtua sitten maaliskuun, enkä taida puoliakaan enää edes muistaa ;)

Koiranpennut muuttivat kaikki omiin hyviin koteihinsa paitsi tietysti Manna, joka jäi tänne ilahduttamaan meidän arkea ja opiskelemaan elämää :) Manna on mahtava pentu, joka suhtautuu elämään rennon positiivisesti. Aika näyttää mitä tuosta pikkunahkulista tulee, toivottavasti ainakin pieni paimenkoira.
Aivan ihanaa palautetta on kuulunut Walliksista, kasvattajana en voi muuta kuin olla kovin onnellinen ja ylpeä hienoista lapsista! :)

Manna kisaturistina Tammisaaressa. Ei stressiä :)

Ällösöpö koiranpoikanen

Iloinen pikku nahkuli

Jallis on toipunut täydellisesti pentuprojektista. Ei sen kunto paljon heilahtanutkaan matkan varrella, sillä ruokahalu pysyi koko ajan hyvänä ja se sai ja halusi liikkua normaalisti :)
Ollaan päästy treenailemaan mukavasti ja kehitystäkin on tapahtunut. Haasteita ei toki ole puuttunut, mutta sehän on vaan lajin suola. Onneksi kausi on vasta aluillaan ja juhannuksen jäälkeen huippukurssikin taas tiedossa!
Ja taas mennään!

Jallisksen laji. Nam.

Harrastelijapaimentelijan ja koiransa paratiisi.

Luna sairastaa :(
Yli kuukausi mennyt kipuillessa. Oireet viittaa selkäongelmiin ja Luna on ajoittain erittäin huonona. Onneksi on niitä parempiakin päiviä ja hyviä hetkiä mukana kuitenkin, mutta vaikea nyt keksiä tähän kohtaan mitään kurjempaa, kuin nuoren koiran kova kipuilu ja liikuntaa rakastavan eläimen sulkeutuminen omaan kuoreensa mun sängyn alle.
Toki olen koittanut kipulääkkeet, levon ym. kotikonstit ja viime maanantaina suunnattiin taas tapaamaan elinlääkäri Talviota Helsinkiin.
Luna kuvattiin päästä häntään. Luusto näyttää hyvältä, leikattu aluekin niin hyvä kuin olla ja voi. Myös EMG-tutkimus tehtiin jälleen. Hermoradat pelaa normaalisti. (Toisin kuin ennen leikkausta!) Sen lisäksi otettiin veriarvot, kaikki ok. Ja nesteytyksen jälkeen saatiin virtsanäytekin, jossa oli bakteereja. Luna juo kamalan huonosti, jos ollenkaan kivun ja stressin vuoksi. Myös polvet oli ok, nekin tuli taas kokeiltua pentuaikaisen vamman vuoksi.
Eli, edelleen ollaan yhtä suurta kysymysmerkkiä. Luna sai kortisonipiikin, Cartofenpistoksen ja kotiin antibiootit ja Litalgin kipulääkettä. Tyhjän päällä ollaan, mutta tietysti kai pitää iloita terveestä rangasta.
Nyt pohdinkin, että mihin sitten? Osteopaatille, fyssarille, akupunktioon vai minne?!

Jotain positiivistakin sentään. Luna täytti 5-vuotta 21.5 :) Olen kovin iloinen, sillä ehdin jo pelätä, että se ei näkisi edes sitä päivää.
Sen lisäksi siedätyshoito on alkanut tepsiä, Luna sietää Mannaa jo melkoisen hyvin :) Ulkona ollaan koko porukalla hienosti ja sisälläkin mahdutaan jo samaan kerrokseen, kyllä se siitä! Nyt vaan koitetaan saada likka kuntoon, että päästäis nauttimaan kesästä ihan oikeasti!

5-vuotias syntymäpäivänään :)
Mukana geimeissä, vaikkakin taustapelaajana.

Ollappa taas oikeasti vapaa kivuista.
Helmi-Orvokki humppaa totuttuun tapaan :) Se on kasvattanut itselleen lämpimien kelien kunniaksi elämänsä suurimman turkin. Pitäis puuhkatätin tarkentua. Helmin elämäntehtävänä on nykyään kotipihan lintujen bongailu, pompiaisten pyydystys, sisiliskojen kuulostelu, yleisen epäjärjestyksen ylläpitäminen ja grillin vahtiminen. Jotta kiirusta pitää silläkin! :D

Maailman paras heppapallo. Kahvakuula on pop.
Kaunotar kukkameressä
Operaatio Pöntinen tuli tiensä päähän, ja kaikki karitsat ovat nyt tyytyväisenä laitumella :) Olipa mukava projekti, mahtavaa oli seurata pikkuisten kehitystä!

Ulla, Pöntisten kruunaamaton rinsessa.



Vapauden riemuja
Kummityttö hoitaa

Elämä on laiffii.
Tässähän tämä meidän elo ja olo tiivistelmänä. Ihanaa kun kesä tulee ryminällä! Nyt kun on oma ihana piha, niin sisällä ei niin paljon tule istuttuakaan. Mitään puutarhuria musta ei tule, mutta kyllä nautin aikaisista aamuista, kun linnuilla on ihan mieletön konsertti, pihalla pitkin poikin lojuvista koirista lämpiminä päivinä, itsekseen vapaana leikkivästä pennusta, ihanasta ympäröivästä luonnosta, myöhäisistä illoista, ja ties mistä muusta! Kyllä maalla on mukavaa :)

Heitän tänne vielä kaikenmaailman kuvatuksia matkan varrelta.

Iskäkoira Wallu kävi katsastamassa työnsä tuloksen myös :) Olipa kiva kun Pirjokin pääsi katsomaan Walliksia!

Perhepotretti. Marjo avustaa :)

Täältä tullaan elämä! Wallikset vauhdissa.
Vierailijoita  :)

Kevättä

Eevan koirat, Katin koirat ja Jalluskainen Hyyppärällä

Mäkijumppaa
Manna ja Piu
Becca, neiti hyväntuulisuus hoitolaisena :)
Sateen jälkeen

Pihan villiintynyttä kasvustoa, kauniita värejä.
Manna ja Becca vauhdissa

Ruskoposket :)
Piu ja Manna Iso-Valkeeta ihmettelemässä

Laavun alla latautumassa


Pöheli
Tampesteristakin kävi vieraita. Mannalle lisää sosiaalista elämää :)
Treffattiin Pippa Oittaalla. Emma tervehtii :)

Ihana Pippa. Musta salama.

Rantapelit
Jallis riemuitsee aitahommien lomassa

Kukkaistyttöjä

Jaksaa ja jaksaa ja jaksaa.

Sairaan siistii!
Jokapaikassa kukkii
Noin kilsan päästä pihasta löytyy kauniita maisemia.

Jallis ja Dante

Metsänpeikkoja
Täältä tähän, bloggaaja vaikenee toistaiseksi :)

keskiviikko, 28. maaliskuuta 2012

Päivitystä tännekin

Heipparallaa, hengissä ollaan!

Duracellien kuulumiset ovat olleet viime päivinä kovin pentupainotteisia ja päivittyneet ainoastaan Wallisten blogin puolelle. Korjataanpas hiukan tilannetta :)

Kyllä meille maalaistolloille sentään muutakin kuin pentujen tuhinaa kuuluu! Meidän lauma on kasvanut melkoisella jengillä lampaita! Ja ennen kuin kukaan riemastuu, niin kyseessä ei ole paimennuslampaat, vaan pienenpienet tuttipullokaritsat :) Otin itselleni tällaisen kevätprojektin. Kaikkea kivaa pitää kokeilla, kun maalaiselämä vihdoin mahdollistaa pitkäaikaisia unelmia.

Kaikki alkoi Uuno Artturi Pöntisestä ;) Hän saapui tupaan (kyllä, ihan keittiöön saakka!) pienenä, kurttuisena ja nälkäisenä. Luna otti huolekseen Uunon naamapesut, minä huolehdin juotosta, Helmi siivosi papanat ja Jallis piti huolen siitä, että lammas pysyy laatikossaan. Yhteistyötä parhaimmillaan :D
Pöntinen ja Pumppanen

Koska Uuno oli pieni ja yksinäinen, hän sai osakseen vierihoitoa ;)
Uuno Artturi ulkoistuu...

...ja voimistuu!


 Uuno sai maltillisen odotuksen jälkeen seurakseen Unton, Ullan , Ulpun, Urhon, Unelman....
Nämä kaikki tietysti asuvat jo navetan puolella, eivät sentään ihan keittiössä :)

Ja sitten Pöntisiä olikin jo paljon :)
 Uuno Pöntinen kasvoi isoksi ja vahvaksi ja pääsi jo muuttamaan parin kaverinsa kanssa vastaanottokeskuksesta lastentarhan puolelle. Lisää väkeä siirtyy sinne sitä tahtia, kun oppivat juomaan maitonsa automaatista. Hauskaa!

Tytöt katselemassa Pikkukakkosta.

Tällä hetkellä meillä asustaa siis 13 lammasta ja 12 koiraa. Ei paha ollenkaan! On minua ennenkin hulluksi nimitelty, joten nou hätä :)


Kevät on edennyt jo niin pitkälle, että päästään jo tekemään kunnon lenkkejä. Pelloilla ja metsissä pääsee hyvin kulkemaan, kun lunta on enää niin vähän. Kuraa ja märkää on tietysti kaikkialla, mutta mehän ei anneta moisten pikkujuttujen häiritä ollenkaan. Ravatessa roiskuu!





Ihan kevät!
Päiväohjelmaa ei tosiaan nyt tarvitse enempiä miettiä ja hyvä niin :) Sunnuntaina pennut täyttävät kolme viikkoa ja viikonlopusta alkaen alkaa tälläkin kulmalla olla liikennettä kun pentujen tulevat omistajat pääsevät vihdoin tutustumaan tuleviin perheenjäseniinsä :)

Ensimmäiset on jo päässeet yli laidan :)

Keksitkö nopeasti jotain suloisempaa?

Leikkiä harjoitellaan jo :)



Järkyttävän kamalan ihania otuksia :)